Digillä kasvua 2020 aamupalatilaisuus

Varmista näköalapaikkasi ja tule mukaan aamiaiselle!

keskiviikkona 22.1.2020 kello 9.00-12.00
Lahden Tiedepuisto
Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Tule kuulemaan innostavia kasvutarinoita ja käytännön vinkkejä digitaaliseen markkinointiin. Maksuttomassa tilaisuudessa saat kuulet myös keväällä 2020 järjestettävästä #Digitie-valmennuksesta, johon paikat ovat jaossa jo nyt.

Tapahtuma on maksuton, mutta vaati ilmoittautumisen:
https://www.lyyti.fi/reg/Digitie_kickoff_2020_2859

Päivitämme pian lisätietoja ohjelmasta.

Digillä kasvua Heinolassa – Lähtölaukaus tulevalle digimarkkinoinnin valmennukselle

Lahden ammattikorkeakoulun #digitie-hankkeen ja Design Venture ohjelman järjestämä Digillä kasvua -aamupalatilaisuus keräsi perjantaina 24.5. Heinolan Spottiin joukon digitaalisuudesta kiinnostuneita yrittäjiä. Aamupalan lomassa saatiin alustus aihepiiriin, kun kuulimme tuottajatalo Heilan toimitusjohtajan Minna Ikosen sekä Kuuki Marketing Labin Ulla Ristkari-Ryynäsen mietteitä digimarkkinoinnista.

Minna Ikonen esittelee Heila brändiä, joka näkyy vahvasti myös digissä. (Kuva: Tommi Mustaniemi)

Suunnitelmallisuus on avain yhtenevään brändiviestintään.

Minna Ikonen, Heila

Heilan toimitusjohtaja Minna Ikonen avasi tilaisuuden kertomalla omakohtaisia kokemuksiaan digimarkkinoinnista. Heila on heinolalainen tuottajatalo, joka kokoaa saman katon alle suomalaisten pientuottajien tarjoamia puhtaita ja maukkaita herkkuja aina kahvista panimotuotteisiin ja lihoihin. Suurin osa Heilan asiakaskunnasta saapuu moottoritietä pitkin, mikä vaatii suunnitelmallisuutta erityisesti markkinoinnissa. Ikosen mukaan kaikki yrityksen tekeminen perustuu markkinointisuunnitelmaan, sekä yritykselle määriteltyihin arvoihin. Näin yrityksen viestintä tavoittaa oikean kohderyhmän ja brändisanoma pysyy yhdenmukaisena.

Ulla Ristkari-Ryynänen kertoo, mitä yrittäjän olisi hyvä tietää itse digimarkkinoinnista (Kuva: Tommi Mustaniemi)

Yrittäjän kannattaa pohtia, mihin omat taidot ja aika riittävät, ja mitä olisi järkevää ulkoistaa.

Ulla Ristkari-Ryynänen, Kuuki Marketing Lab

Tilaisuuden asiantuntijapuhuja, Ulla Ristkari-Ryynäsellä on jo vuosien kokemus digimarkkinoinnin kehittämistyöstä lukuisille yrityksille. Puheessaan Ulla nosti esiin asioita, joita yrittäjän olisi hyvä tietää digitaalisesta markkinoinnista. Yrittäjä on itse paras asiantuntija omaan yritystoimintaansa liittyvissä asioissa, joten osa on järkevintä tehdä itse. Kannattaa silti miettiä, että mihin omat taidot ja aika riittävät, ja olisiko ehkä jotakin järkevintä ulkoistaa.

Heli Jokivuori Kukkakauppa Heliasta kertoo #digitie-valmennuksen hyödyistä yrittäjille (Kuva: Tommi Mustaniemi)

Ullan ja Minnan lisäksi meillä oli ilo saada paikalle myös Lahden #digitie-valmennukseen osallistunut Kukkakauppa Heliän yrittäjä Heli Jokivuori, Heli kertoi yleisölle omia kokemuksiaan #digitie-valmennuksesta sekä esitteli valmennuksen hyötyjä yrittäjän näkökulmasta. Heli kokee saaneensa valmennuksesta paljon irti, ja tämän vuoksi hän voi suositella kaikille yrittäjille valmennukseen osallistumista.

Digillä kasvua -tilaisuus sai mukanaolijoilta hyvän vastaanoton, ja moni kertoikin jo odottavansa innolla Heinolan tulevia tilaisuuksia. Syyskuun loppupuolella alkava #digitie-valmennus pidetään totuttuun tapaan aina perjantaiaamupäivisin, ja se koostuu kaikille avoimesta tietoiskusta sekä pienemmälle ryhmälle järjestettävästä valmennuksesta, jossa päivän teemaa opitaan tekemään myös ihan käytännössä. Jos olet kiinnostunut #digitie-valmennuksesta, lisätietoa löydät verkkosivultamme Heinolan valmennus -osiosta.

Vaikuttajamarkkinointi digitaalisen markkinoinnin ilmiönä

Yritykset ovat kautta aikojen käyttäneet erilaisia vaikuttajia markkinointiviestinnässään. Kun ennen nämä olivat esimerkiksi elokuvatähtiä tai muusikoita, nyt he ovat sosiaalisen median vaikuttajia. (Tapinfluence 2017.) Kirjoitimme restonomiopiskelija Sari Kettusen kanssa blogikirjoituksen aiheesta, joka julkaistiin alunperin LAMKbusiness-blogissa.


Kuva: Daria Shevtsova. Lähde: Pexels (https://www.pexels.com/photo/woman-in-grey-long-sleeved-dress-sitting-on-window-1109596/) / CC0

Vaikuttajamarkkinointi digitaalisen markkinoinnin ilmiönä jatkaa kasvuaan (Tapinfluence 2017). Kasvu ei johdu siitä, että yritykset olisivat vasta nyt alkaneet hyödyntää vaikuttajia myynnin edistämisessä, vaan siitä, että sosiaalisen median aikakaudella kaikki ovat vaikuttajia. Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen tuloksellisesti, vaatii entistä enemmän tietoa ja taitoa. Kuinka tunnistaa relevantit vaikuttajat ja tehdä yhteistyötä, joka muuttuu tuottavaksi liiketoiminnaksi?

Vaikuttajamarkkinointi tulisi ottaa osaksi suunnitelmallista markkinointia ja yrityksen markkinointistrategiaa. Kun vaikuttajamarkkinointi on osa yrityksen markkinointisuunnitelmaa, muodostuu toimintaa, jossa vaikuttajasisällöt ovat sujuvassa linjassa yrityksen brändiviestinnän kanssa. (Hall 2017, 105.) Vaikuttajamarkkinoinnin suunnittelu alkaa tavoitteiden määrittelystä. Selkeästi asetettujen tavoitteiden avulla myös tulosten mittaaminen on helpompaa.

Vaikuttajamarkkinoijan ja yrityksen brändin yhteensopivuus tärkeää
Sen sijaan, että brändi puhuisi omalla äänellään kohderyhmälleen, vaikuttajamarkkinoinnissa suosituksen tekee luotettava, puolueeton ja tutunomaiseksi koettu henkilö, jota seurataan omasta aloitteesta.

Yrityksen tärkein kriteeri sopivan vaikuttajamarkkinoijan valitsemisessa tulisi olla vaikuttajan yleisön yhteensopivuus yrityksen kohderyhmän kanssa. Yhteensopivuus on tärkeää, koska ainoastaan silloin voidaan puhutella kohderyhmää uskottavasti. Vaikuttajan henkilökohtaisen brändin tulee myös osua kohdilleen yrityksen brändin kanssa. Tavoitettavuus ja seuraajamäärät ovat myös huomioon otettavia tekijöitä vaikuttajamarkkinointiyhteistyötä suunniteltaessa. (Tapinfluence 2017.)

Mikrovaikuttajat tulevat

Yritykset ovat pääasiallisesti keskittyneet tekemään vaikuttajamarkkinointiyhteistyötä vaikuttajien kanssa, joilla on mahdollisimman suuri yleisö (Hall 2017, 105). Tämä trendi on pikkuhiljaa muuttumassa ja pieniä yleisöjä tavoittavia mikrovaikuttajia käytetään yhä enemmän vaikuttajina markkinointikampanjoissa.

Yritykset ovat pääasiallisesti keskittyneet tekemään vaikuttajamarkkinointiyhteistyötä vaikuttajien kanssa, joilla on mahdollisimman suuri yleisö (Hall 2017, 105). Tämä trendi on pikkuhiljaa muuttumassa ja pieniä yleisöjä tavoittavia mikrovaikuttajia käytetään yhä enemmän vaikuttajina markkinointikampanjoissa.

Mikrovaikuttajat ovat sisällöntuottajia joihin on helppo samaistua. Seuraajat seuraavat mikrovaikuttajia siksi, että he ovat kiinnostuneita samoista aihealueista kuin vaikuttajat. Vaikka mikrovaikuttajien seuraajamäärät ovat pienempiä kuin perinteisten vaikuttajamarkkinoijien, heidän seuraajansa ovat yleensä erittäin sitoutuneita ja lojaaleja verrattuna suuremman luokan vaikuttajiin. (Tapinfluence 2017.)

Vaikuttajamarkkinointia koskevat samat velvoitteet

Vaikka vaikuttajamarkkinointi eroaa luonteeltaan perinteisestä mainonnasta, sitä velvoittavat samat lait, kuin muuta mainontaa. Vaikuttajan ja mainostajan on yhdessä huolehdittava, että kaikista kaupallisista julkaisuista käy selkeästi ilmi kaupallinen tarkoitus, ja se kenen lukuun markkinoidaan (IAB Finland 2019). Toisaalta, suomalaiset kuluttajat arvostavat myös läpinäkyvyyttä. Dagmarin ja PING Helsingin (2018) toteuttaman tutkimuksen mukaan kuluttajat ottavat paremmin vastaan kaupallisessa tarkoituksessa tehdyt sisällöt, jotka on merkitty asianmukaisesti.

Lähteet

Dagmar & Ping Helsinki. 2018. Ping Metrics 2018. [Viitattu 16.4.2019]. Saatavissa: https://pinghelsinki.fi/wp-content/uploads/2018/05/PingMetrics_2018.pdf

Hall, S. 2017. Innovative B2B marketing: New models, processes and theory. 1st ed. New York: Kogan Page.

IAB Finland, Sisältömarkkinoinnin työryhmä. 2019. Vaikuttajamarkkinoinnin opas. [Viitattu 16.4.2019]. Saatavissa: https://www.iab.fi/media/pdf-tiedostot/standardit-ja-oppaat/iab_vaikuttajamarkkinoinnin_opas_02_2019.pdf

Kirjoittajat:

Sari Kettunen, Restonomiopiskelija jonka kiinnostuksen kohteet löytyvät kaikesta digitaalisesta, myynnistä-markkinointiin. Teksti kirjoitettu osana #digitie-hanketta. Hankkeen tavoite on tuoda digitaalisen markkinoinnin osaamista maaseudun yrittäjille.

Lotta Toivonen työskentelee markkinoinnin tuntiopettajana ja  #digitie – Digiosaamista maaseudun yrittäjille -hankkeen projektipäällikkönä liiketalouden ja matkailun alalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Ainutlaatuinen asiakaskokemus edellyttää tietoa asiakkaista


Asiakastieto on yrityksillä usein ripoteltuna useisiin paikkoihin ja järjestelmiin. Asiakastiedonhallinta vaatii usein suurta toimintatavan muutosta, mutta tuloksena asiakkaiden kokemus paranee ja usein myös yrittäjän aikaa säästyy.

Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

Viime viikolla #digitie-valmennuksessa opittiin asiakastiedon hallinnan perusteita ja kuultiin käytännön esimerkkejä siitä, mitä liiketoiminnan asiakaslähtöisyys vaatii pienyrityksen IT-arkkitehtuurilta. Kirjoitimme restonomiopiskelija, Sari Kettusen kanssa aiheeseen liittyvän blogikirjoituksen, joka julkaistiin alunperin LAMKbusiness-blogissa.

Onnistuneen asiakaskokemuksen tuottaminen digitaalisissa kanavissa

Onnistuneen asiakaskokemuksen tuottaminen jokaisessa asiakaskohtaamisessa laadukkaana ja tasalaatuisena on haastavaa. Verkkopalvelujen määrän kasvu ja niiden käytön lisääntyminen tekevät asiakkaiden palvelusta yhä vaikeampaa. Asiakaskohtaamisen tulisi olla yhtä laadukas niin kasvokkain kuin verkkopalveluissakin.

Liiketoiminnan kehittämisen peruslähtökohtana on ollut asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen ja tunnistaminen sekä näiden tarpeiden täyttäminen (Filenius 2015, 24). Teoriassa tämä on selkeää, jopa yksinkertaista, mutta käytännössä asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittäminen digitaalisissa kanavissa voi olla haastavaa.

Kuva: Kirsi Mikkola vetämässä tietoiskua asiakastiedon hallinnasta. (kuva: Lotta Toivonen)

Parempia asiakaskokemuksia asiakastietojärjestelmällä

Asiakastietojärjestelmien avulla asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta on tullut helpompaa. Asiakastietojärjestelmien suurin hyöty on reaaliaikaisen ja personoidun dialogin mahdollistaminen asiakkaan kanssa kaikissa kohtaamisissa niin verkossa kuin kasvotusten (Filenius 2015, 126).

Otetaan esimerkkitilanne, jossa asiakas saapuu maalikauppaan. Asiakas saapuu tiskille ja kysyy myyjältä suosituksia tietyistä maaleista. Kauppias hakee asiakastietojärjestelmästä asiakkaan tiedot ja näkee, että asiakas on ostanut maalikaupan verkkokaupasta tietyn merkin maaleja. Kauppiaalla on mahdollisuus tiedustella asiakkaalta, mitä tämä piti näistä aiemmin tilaamistaan maaleista ja ryhtyä kartoittamaan uutta kauppaa asiakkaan vastauksen pohjalta.

Personointi mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen tuottamisen, mutta vain jos voidaan olla varmoja, että käytettävissä on tarvittava määrä tietoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa (Filenius 2015, 133).

Arvokkaat asiakaspalautteet verkkosivuilla

Digitaalisten palvelujen kehityksessä yritetään monesti ratkaista liian monta asiaa yhdellä kertaa (Filenius 2015, 92). Tämä johtaa sekaviin sivustoihin, joissa asiakas kokee, ettei palvelua ole saatavilla, tai palvelutilanteen saavuttamiseksi joutuu näkemään kohtuuttomasti vaivaa. Asiakkaiden palautetta tulisi kuunnella aktiivisesti digitaalisia palveluja kehittäessä.

Aikaan, jolloin sosiaalisen median palveluita ei vielä ollut saatavilla, huonot ja hyvät asiakaskokemukset kerrottiin mahdollisesti lähimmille ystäville, perheenjäsenille, tai työkavereille. Nykyään samat kokemukset jaetaan tutuille ja tuntemattomille sosiaalisen median kautta. Verkossa palautteen antaminen kasvottomana on helppoa ja usein ajatus jaetaankin verkkoon, sen tarkemmin miettimättä kuka viestin näkee. (Repchuk 2013, 243.)

Yrityksen omalla verkkosivulla näkyvä palaute on nykypäivänä kriittinen tekijä onnistuneen asiakaskokemuksen tuottamisessa (Repchuk 2013, 242). Vaikka palaute olisi omalla sivulla joiltain osin huonoakin, asiakkaat tarkkailevat myös sitä, miten yritys vastaa saamaansa palautteeseen. Vastaamalla ammattitaitoisesti ja ystävällisesti myös huonoon palautteeseen, yrittäjä tuo takaisin jo kertaalleen pettyneen asiakkaan, mutta myös lukuisia muita, jotka arvostavat yrittäjän taitoja hoitaa tilanne asiakaslähtöisesti.

Hyvä palaute ja sen näkyminen yrityksen verkkosivuilla on arvokasta valuuttaa yrittäjälle. Puskaradion tavoin toimiva ”word of mouth”-markkinointi ei ole kuollut, se elää kulta-aikaansa verkkomedioissa (Repchuk 2013, 242).

Lähteet:
Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Ensimmäinen painos. Jyväskylä: Docendo.

Lähteet:
Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Ensimmäinen painos. Jyväskylä: Docendo.

Repchuk, T. L. 2013. 31 days to millionaire marketing miracles: Attract more leads, get more clients, and make more sales. 1st ed. Hoboken, New Jersey: Wiley.

Kuva: Jopwell x PGA. Pexels-kuvapankki. Saatavissa:https://www.pexels.com/photo/two-man-standing-near-golf-clubs-1325722/

Digillä kasvua -aamupalatilaisuuden palautekysely

Digillä kasvua -aamupalatilaisuus houkutteli Lahden Tiedepuistoon runsaan joukon digitaalisesta markkinoinnista kiinnostuneita kuulijoita. 

Kuulisimme mielellämme, mitä olitte mieltä tilaisuuden järjestelyistä, jotta osaamme jatkossa tehdä tilaisuuksistamme vielä parempia. Alta löydät linkin palautekyselyyn.

Palautekysely Digillä kasvua -aamupalatilaisuudesta

Kerro mielipiteesi perjantain 14.12.2018 aamupalatilaisuudesta!

Linkki aamupalatilaisuuden palautekyselyyn

Tehokas digimarkkinointi vaatii yrittäjältä aikaa

Digitaalinen markkinointi on vain diginatiiveille tarkoitettua puuhastelua. Tämä väittämä osoitettiin paikkaansa pitämättömäksi Digillä kasvua -aamupalatilaisuudessa, joka pidettiin LAMKin NiemiCampuksella joulukuun puolessavälissä. Digitie-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa kuultiin innostavia yrittäjä- ja asiantuntijapuheenvuoroja, joissa rohkaistiin digimarkkinoinnin käyttöön.

Digimarkkinoinnin ammattilainen, Touhula-päiväkotien viestintä- ja markkinointipäällikkö Ossi Ahto painotti, että digimarkkinoissa kannattaa tehdä vain niitä asioita, joita voi mitata ja muuttaa tekemistä sen tulosten perusteella. Lisäksi on mietittävä, miten tekeminen voisi muuttua euroiksi. Silloin digimarkkinointi ei ole aikaa vievää puuhastelua.


Keynote puheenvuorosta vastasi Touhula-päiväkotien markkinointi- ja viestintäjohtaja Ossi Ahto (kuva: Pirita Hyrkkänen)

Mieti, mikä on se asia, jonka haluat vierailijan verkkosivuillasi tekevän ja miten saisit vierailijan palaamaan sivuille. Kun asiakas on ostamassa tuotettasi tai palveluasi, pohdi, miten ostoprosessia voisi helpottaa ja miten kasvattaa ostoksen kokoa.

Ossi Ahto, Touhula

Verkkokaupan oltava kunnossa

Yrittäjä Terhi Kinnari Kinnarin tilalta totesi puheenvuorossaan, että toimiva verkkokauppa on erittäin tärkeä yrityksen toiminnalle.

Koska myymälä on syrjässä valtateistä ja on sesonkien välillä kiinni, on verkkokaupan pakko olla kunnossa. Asiakkaita tulee myös eri puolilta maata, erityisesti pohjoisesta Suomesta, jossa tuotteiden saatavuus harvaanasutulla seudulla ei ole niin hyvä.

Terhi Kinnari, Kinnarin Tila

Kinnarin Tilan yrittäjä Terhi Kinnari painotti puheessaan, että digimarkkinointiin täytyy varata aikaa (kuva: Pirita Hyrkkänen)

Kinnari painottaa, että verkkokaupan ylläpitämiseen ja ylipäätään digitaalisen markkinoinnin kanavien hallintaan on varattava aikaa – etenkin, jos digimarkkinointi ei ole ominta vahvuusaluetta.

Yrittäjän on hankittava osaamista erilaisten koulutusten kautta

Terhi Kinnari, Kinnarin Tila

Ossi Ahto totesi, että esimerkiksi ilmaisia Googlen työkaluja on hyvin tarjolla, ja niiden käyttäminen ei ole vaikeaa.

Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä voi ja osaa tehdä itse ja mitä palveluita voi ostaa muualta.

Ossi Ahto, Touhula

Suunnitelmallinen some-markkinointi toimii

MariMari-vaateliikkeen omistaja, yrittäjä Mari Nieminen on taas todennut sosiaalisen median tehokkuuden markkinoinnissaan.

Some-markkinointi on kaikkein nopein tapa lisätä myyntiä. Joskus päivityksen julkaisemisen jälkeen ensimmäinen tuotteen myynti verkkokaupassa on tehty jo viiden minuutin kuluttua.

Nieminen tekee päivässä myymälänsä tuotteista useamman päivityksen sekä Facebookiin että Instagramiin. Usean päivityksen tekeminen vie aikaa: Nieminen aloittaa päivitysten tekemisen joskus jo viiden aikaan aamulla ja ajastaa ne julkaistavaksi päivän mittaan.


MariMarin-Putiikin yrittäjä Mari Nieminen kertoi omakohtaisia kokemuksiaan tehokkaasta some-markkinoinnista. (kuva: Pirita Hyrkkänen)

Tein aikaisemmin päivityksiä satunnaisesti, mutta olen huomannut, että päivittäinen, totutun kaavan mukainen toisto on kaikkein tehokkainta näkyvyyden kannalta. Täytyy muistaa, että some-markkinointi ei tähtää pelkästään myynnin lisäämiseen, vaan se on myös yrityksen brändäystä.

Mari Nieminen, MariMari

Nieminen luottaa pääasiassa orgaaniseen näkyvyyteen, sillä some-päivitykset tavoittavat asiakkaat hyvin. Terhi Kinnari on taas huomannut, että maksettu Facebook-mainonta tuo yksittäiselle päivitykselle erittäin hyvän kattavuuden.

Jos mainostan Facebook-julkaisua 250 eurolla, yksittäisen päivityksen saattaa nähdä 60 000 ihmistä. Tämä tuo liikennettä verkkokauppaan ja siten myös ostoihin. Samalla hinnalla olisin saanut vain pienen mainoksen sanomalehdestä, ja sen tavoittavuus ei ole samalla tavoin mitattavissa.

Mari Nieminen, MariMari

Teksti:  Joanna Vihtonen#digitie-hankkeen viestinnän asiantuntija

Digitaalisen markkinoinnin osaamista maaseudun yrittäjille

Pk-yritykset tunnistavat digitaalisuuden suuren merkityksen, mutta monilta yrityksiltä puuttuu osaaminen sen hyödyntämiseen.

Suomalaisyritysten digitaalisuuden taso ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tutkimus suomalaisten pk-yritysten digitaalisten työkalujen käytöstä osoittaa, että digitaalisuudella on selvä yhteys liiketoiminnan kasvuun, ja että kasvuhakuiset yritykset hyödyntävät muita enemmän digitaalisuutta (Kauppinen & Kivikoski 2017). Aktiivisesti verkkoa hyödyntävät pk-yritykset kasvavat jopa neljä kertaa nopeammin verrattuna yrityksiin, joilla ei ole aktiivista verkkopresenssiä.

Kuluttajien tiedonhankinta on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, tapahtuipa lopullinen ostaminen mistä kanavasta tahansa. Verkolla on merkittävä vaikutus asiakkaiden ostamiseen. (Deloitte 2018.) Suurelta osalta pk-yrityksistä jää hyödyntämättä verkon tarjoama potentiaali asiakkaiden tavoittamiseen. Jos yritys ei löydy hakukoneen tuloksista, saattaa se jäädä kokonaan ulos asiakkaan harkinnasta.

Googlen, Vainu.io Software Oy:n ja Suomen Yrittäjien yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisten pk-yritysten osaaminen verkkosivuihin ja digitaaliseen markkinointiin liittyen on huolestuttava. 35 % pk-yrityksistä ei ole rakentanut minkäänlaista verkkonäkyvyyttä ja 79 % niistäkin yrityksistä, joilla on verkkosivut, ei tavoittele asiakkaita kuitenkaan aktiivisesti verkossa. Ainoastaan 14 % kaikista pk-yrityksistä tavoittelee asiakkaita aktiivisesti verkossa ja seuraa markkinointitoimenpiteiden tuloksia siihen soveltuvalla seurantajärjestelmällä.

Myös päijäthämäläiset pk-yritykset kokevat digitaaliset markkinoinnin ja myynnin ratkaisut tärkeäksi kehittämiskohteeksi. (Suomen yrittäjät 2017) Reboot-hankkeen toteuttaman puhelinkyselyn perusteella alueen yritysten suurimmat tarpeet liittyvät digimarkkinointiin, kuten verkkokauppaan, sosiaalisen median markkinointiin, ja näkyvyyden varmistamiseen sähköisissä kanavissa. Tutkimuksen kautta selvisi lisäksi, että yrityksillä ei ole välttämättä käsitystä siitä, mitä mahdollisuuksia digitaalisuuden hyödyntämisellä voitaisiin saavuttaa. (Rasipelto 2018 – Heinola Reboot – uutta kasvua digitaalisuudesta.)

LAMKin #digitie-hanke (2018 – 2020) edistää maaseudun yritysten digitaalisen markkinoinnin ja verkkoliiketoiminnan osaamista sekä luo edellytyksiä niiden hyödyntämisen jatkuvuudelle. Hankkeella tavoitellaan maaseudun yritysten liiketoiminnan kasvua sekä uusien yritysverkostojen muodostumista.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Lahden ammattikorkeakoulun LAMKbusiness -blogissa